(Kuvasin Ville Valoa ja HIMiä Stockalla 2012. Ensimmäisen kerran näin Ville Valon Akateemisen Kirjakaupan ovensuussa öbaut 1998 kun hän katsoi kummastuen luutaani. Joka oikeasti oli leopardikuvioinen lattiaharja, mutta luuta on gootimpi ilmaus.. Vuosi 11/9 terroriteon jälkeen oli surulliset tunnelmat kirjapippaloissa. HIM-keikat ovat olleet aina hauskoja tai spektaakkeleita. Näillä mennään...)
Tällä reissulla on ollut tapetilla lyriikat ja musiikkielämänkerrat. On ollut nostalgista matkaa, mutta myös kirkkaista nurkan taakse. Mikä vielä sytyttää, mikä tässä maailmassa on tärkeää.
Ainakin tuo virnistys:
Kas tässä valokuviani Villestä
